sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Una totuttelee ratsastajaan

Merkintä löytyy hevosen Joy's Una päiväkirjasta.

Una sipsutti kauniin askelin liinan päässä. Tamma oli tottunut hyvin satulaan selässä, ja ratsastajakin oli sinne kiivennyt muutamaan otteeseen. Kehuin kimoa hienosta työstä sen nostaessa vielä vähän haparan laukan ääniavusta. Olihan Unan liikehdintä hienoa, mutta ylimääräisten varusteiden kanssa tamma tuntui vähän kuin vielä vetäytyvän kuoreensa. "No kun en minä tällä lailla nyt osaa", tamma tuntui viestittävän, mutta piristyi vähän kerrassaan sille kimeään ääneen huutamistani kehuista. Mira katsoi kauhuissaan Unan liikehdintää, siskoni ei ollut ennen osallistunut tällä tavoin nuoren hevosen koulutukseen ja olikin stressannut tänään koittavaa hetkeä koko viikonlopun. "No, tule nyt vaan ja nouse varovasti selkään", ohjeistin Miraa, ja tämä teki työtä käskettyä. Olin itse ollut muutamaan otteeseen tamman selässä, mutta tällä kertaa kokeiltaisiin kunnolla ravia ja laukkaa, ja jonkun pitäisi silloin olla liinan päässä ohjeistamassa tammaa kunnolla.

Mira oli ollut epäileväinen Unan suhteen, eikä tämän kyyninen asenne ja nyt melkoinen stressaaminen juurikaan auttanut tammaa. Una osasi kuitenkin seisoa nätisti paikallaan kiristellessämme nyt hieman satulavyötä, ja kun annoin ääniavun, siirtyi se erittäin hienoon käyntiin. Sekä ratsu että ratsastaja näyttivät jännittävän, mutta jonkin aikaa selässä oltuaan Mira osasi vihdoin rentoutua, ja alkoikin puhella myös tammalle rauhoittavasti. Una hörisi mielissään, se näytti nauttivan työskentelystä kun se näytti nyt sujuvan. Kokeilimme varovaisesti ravia, ja kimo asteli alkuun hieman haparoivasti. Mira oli kehittynyt ratsastajana nopeassa ajassa niin, että pysyi mallikkaasti selässä ilman turhaa hytkymistä. "Tällähän on ihan mahdottoman tasainen ravi istua", siskoni huudahti innoissaan, ja Una jolkotteli tyytyväisenä eteenpäin. Otimme lopuksi vielä hieman laukkaa: tällä kertaa Unan liike oli vähän turhan haparoivaa, mutta saimme aikaan muutaman erittäin nätin laukka-askelen.

Laukan jälkeen siirrätin Unan takaisin raviin, ja annoin tämän hölkytellä jonkin aikaa liinan päässä molempiin suuntiin ennen kuin sanoin Miralle, että ottaa tamma käyntiin. En uskaltanut päästää ratsukkoa vielä vapaaksi liinan päästä, joten lähdimme kävelemään vielä yhdessä tuumin lähimaastoon. Una käveli vierelläni erittäin reippaasti, pää ylväästi pystyssä. Mirakin suorastaan säteili selässä, näiden kahden yhteistyö näytti alkavan melkoisen hyvin. Mira ei ollut tasoltaan vielä kovinkaan kummoinen ratsastaja, tai oikeastaan tasoltaan tämä ei ollut vielä niin kehittynyt. Perusasiat olivat kuitenkin niin hyvin hallussa, että Mira saisi olla enemmänkin mukana auttamassa Unan kouluttamisessa. Kyseessä oli niin kiltti tamma, että varman tuen ja opastuksen avuilla Mira saisi varmasti tästä vielä oikein kivan kilpahevosen, siinä missä myös itsevarmuutta näihin hommiin jotta saataisiin hänet vähän enemmän ulos pölyisen tallitoimiston puolelta ja mukaan näihin varsinaisiin käytännön puolen hommiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Metsälenkillä

Merkintä löytyy hevosen Joy's Una päiväkirjasta. Yön aikana oli satanut hieman lunta, ja talliympäristö oli muuttunut talviseksi satum...